Olenko tuulivoimamyönteinen vai -vastainen? Vastaus on, että myönteinen. Olen myös itse suunnitellut erilaisia pientuulivoima-asioita silkasta mielenkiinnosta ja kuulunut Tuulivoimayhdistykseenkin lähes 20 vuoden ajan, tosin enää en ole ollut jäsenenä. Miten suhtaudun Tevaniemeen suunniteltuun tuulivoimala-alueeseen? Ristiriitaisesti, koska sähköä tarvitaan ja jollain se on tuotettava. Tosin paikallinen kansallismaisema muutetaan sukupolven ajaksi, pientä korvausta vastaan. Onko korvaus riittävä haittaan suhteutettuna, siinäpä kysymys. Kysymys jonka pitää olla ikaalislaisille täysin paikallinen, saa voimakkaita ideologisia ja poliittisia sävyjä. Toisaalla siihen sotketaan maailmanpoliittisia ideologioita ja toisaalla oman elinympäristön muuttavaa uuden vastustusta. 

​

Mielestäni on tyhmää rakentaa tuulivoimaa Manner-Suomeen, koska tuuliolot ovat paljon huonommat verrattuna meriin ja rannikoihin. Hyötysuhde laskee ja tuotto on pienempi, jolloin omistajat eivät saa sijoitetulle pääomalleen maksimaalista tuottoa. Lähtökohtaisesti en voi hyväksyä satoja metrejä korkeiden voimaloiden tuotantoalueita millään järkisyillä tänne Ikaalisiinkaan. En ainakaan nyt näkyvissä olevin perustein. Ikaalisilla on ja pitää olla arvoa matkailullisesti, eikä tuulivoimatuotanto sovi siihen. Teiharjun mylly on itsessään sopiva paikkaansa. Se on pieni ja hyvä maamerkki, sekä viherpesee Ikaalista sopivassa mittakaavassa. Pitää kuitenkin muistaa, että yksityisellä maanomistajalla on lain mukaan vapaus tehdä mailleen lähes mitä tahansa, jos laki sen vain sallii.

​

Paikallisomistuksesta kannattaa ymmärtää se, että tällä hetkellä hankeyhtiön pääomistus ei ole ikaalislaisten käsissä. Myös toimitusjohtaja on muualta kuin Ikaalisista. Vastaavissa projekteissa koko omistus on yleensä myyty kansainvälisille suuryhtiöille, joilla on resursseja (rahaa ja taitoa) toteuttaa rakennushanke. Paikallisuutta ei ole nytkään kuin nimeksi ja sekin loppuu viimeistään siihen kun kansainvälinen rakennuttaja ostaa koko hankeyhtiön rakennuslupineen itselleen. Mitä ikaalisiin siis lopulta jää? Tuulimyllyt ja kiinteistövero! Muutamalle maanomistajalle toki myös vuokratuloja.

​

​

22.5.2021 oli ympäristölautakunnan kokous, jota ennen oli tuulivoimalayhtiön edustajien infotilaisuus asiasta. Koostin tilaisuuteen listan kysymyksiä, joita olen kuullut matkan varrella. Seuraavassa käyn läpi kysymykset ja niiden vastaukset infotilaisuudesta, joka oli esitelmöijän mukaan avoin sekä tiedot ovat julkaistavissa. 

​

Tapaamisessa saatu vastaus on kursivoitu. 

Jälkeenpäin erikseen Ethawind OY:n edustajalta tulleet vastaukset ovat korostettu tällä pohjavärillä. Kysymys jonka he aiheen kohdalla kirjasivat itselleen on myös mukana tässä kohtaa.

Joidenkin kohtien perään olen kommentoinut lisää omia mielipiteitäni.

​

Tevaniemen Tuuli OY, paljonko omistaa Etha OY ja paljonko Kahilaneva OY, mikä on pääoma?

Omistavat kaksin, Etha OY 51%, paikalliset Kahilaneva OY 49%

​

Mikä on Tevaniemen kokoisen hankkeen pääoma?

- Tämän kokoisen tuulivoimahankkeen pääoma on arviolta noin 200 000 - 300 000€. Kysymykseen, kuinka paljon tuulivoima maksaa, on kuitenkin haastavaa antaa tarkkaa vastausta, sillä kustannukset riippuvat paljon hankkeen teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista, ja voivat vaihdella suurestikin.

​

Vastauksista on pääteltävissä, että Ethawind OY on valmis enemmistöomistajana myymään osakkeensa suurelle kansainväliselle pääomasijoittajalle, joten miksi näin ei tekisi vähemmistöosakaskin? Paikallisuus omistuksessa on siis utopiaa, koska päätäntävalta on osakeyhtiölainkin mukaan enemmistöllä. Kyseessä on perimmiltään omaa taloudellista hyötyä hakevat sijoittajat ja näin sen tietenkin pitääkin olla, koska osakeyhtiön tarkoitus on lainkin mukaan tuottaa omistajilleen voittoa.

​

Lisäksi jää kertomatta mikä on yhtiön rahoitustilanne ja pääoma tässä vaiheessa. Vastauksessa käsitellään yleisellä tasolla asioita, mutta vastaavissa tapauksissa ei ole harvinaista että  2500 € pääomalla viedään pääyhtiön toimintaa omistajayhtiöiden kautta eteenpäin. Se mikä tilanne on tässä, jäi avoimeksi.  

​

Onko energian hinta edullisempaa paikallisille, paljonko edullisempaa?

Pörssihintaista.

​

Esitelmässä oli mainostettu että tuotantoalueen sähkö olisi "paikallisesti tuotettusittena edullista energiaa". Näin se ei ole, vaan kaikki sähkö myydään pohjoismaisen sähköpörssin kautta normaaliin markkinahintaan. Kenenkään ikaalislaisen sähkönhinta ei siis tule tämän vuoksi laskemaan.

​

Mitä tukia hankkeen yhtiöt saavat rakennusvaiheessa ja mitä käyttövaiheessa?

Tiedossa ei ole että uutta tuulivoimatuotantoa tuettaisiin millään lailla valtion toimesta. 

​

Valtio lopetti ns. syöttötariffijärjestelmän 2017, jonka jälkeen toteutettava tuulivoimatuotanto ei tukia enää saa.

​

Millä tavalla kyläläiset hyötyvät rahallisesti?

​

Kyläavustuksesta on puhuttu, mutta vielä ei ole päätetty asian suhteen mitään.

​

Muualla paikalliset yhdistykset ovat voineet saada esimerkiksi 10 000 € vuotuisen avustuksen yhtiöltä. Toivotaan että ikaalislaiset osaavat vaatia tätä ja mahdollisesti sellaisen saavatkin, jos hanke tulee toteutumaan.

 

Mikä on arvio ikaalislaisten työllistyvyysvaikutuksesta rakennus- ja käyttöaikana?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Mikä voisi olla työllisyysaste ja työllisyysvaikutukset Ikaalilaisiin?

- Tässä vaiheessa ei tarkalleen voida sanoa työllisyysastetta, mutta työvaikutuksia voisi olla esimerkiksi maanrakennustyöt ja mahdollisesti myös huoltotyöt. Lisäksi työllisyysvaikutuksia syntyy tuulivoimapuiston käytönohjauksesta sekä puiston elinkaaren lopussa purkutyöt.

​

Vastaus on yleisesti sopiva ja luettavissa, että pienempiä töitä varmaan tulee paikallisille. Julkista kilpailutustahan tämmöisessä ei ole, joten yksityinen yhtiö voi tietenkin valita haluamansa toimijan kuhunkin työtehtävään. Vastaavissa projekteissa on pakkokin käyttää isompia toimijoita kustannusten ja myös kalustovaatimusten vuoksi. Ei ole siis realistista odottaa, että tällainen projekti voisi käytännössä juurikaan paikallisia työllistää. Toivotaan, että toteutuessaan työllisyysvaikutus olisi merkittävämpi.

​

Investoinnin ikaalislaisuus-aste?

En pysty tällä hetkellä vastaamaan tähän.

​

Voivatko ikaalislaiset ostaa yhtiön osakkeita ja näin varmistaa paikallisuuden jatkossa?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Onko Ikaalilaisilla mahdollisuutta ostaa osakkeita hankkeeseen?

- Tässä tapauksessa ei ole mahdollista.

 

Tämän jo tavallaan tiesinkin, koska näissä hankkeissa tarkoituksena on tehdä voittoa omistajilleen. Käytännössä tämä tapahtunee niin, että laitoksen valmistuttua tai jopa ennen sitä, kun kaikki luvat ovat ensin kunnossa, tapahtuu myynti jollekin suurelle kansainväliselle toteuttajalle. Itse epäilen jälkimmäistä, koska Ethawind OY on konsulttitoimisto, jonka työnkuvaan ei kuulu rakennustoiminta. Konsulttiyhtiö suurimpana omistajana myynee osakkeensa sille, joka hankkeen lopulta tulee toteuttamaan.
 

 

Mitä teollisuutta arvioisitte Ikaalisiin tulevan voimaloiden myötä ja minkä verran?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Esimerkkejä sähköintensiivisestä teollisuudesta:

- Erilaiset isot energiantuotantolaitokset, ja muutkin vastaavanlaiset sähköä suuria määriä vaativat teollisuudentuottajat, mutta sähköä vaativat myös muut erilaiset toimijat, esimerkiksi isot kauppakeskukset, datakeskukset jne. Tämän kaltaisten yrittäjien houkutteleminen alueelle vaikuttaa myös myönteisesti työllisyyteen ja väkiluvun nousemiseen. 

 

Siinäpä purtavaa meille päättäjille! Mitään toimintaa ei siis tule tuulivoimatuotannon vuoksi, vaan sitä pitää houkutella tänne. Tälläkin hetkellä tänne on vaikea saada mitään isompaa toimijaa ja ihan muista syistä kuin sähköenergian satavuuden vuoksi, sillä sähköenergiaa kyllä riittää muutenkin. Vastauksessa mainitut toimijat ovat aika utopistisia, jos houkuttelevuustekijänä käytetään tuulivoimatuotantoaluetta. Ikaalisten vetovoima rakentuu tai on rakentumatta muista syistä.  

​

Montako yli 5000€/vuosi tienaavaa maanomistajaa on tulevalla vuokra-alueella?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Hyötyykö pinta-alaltaan suurimmat kiinteistöt enemmän rahallisesti maanvuokran suhteen?

- Vuokraa maksetaan maanvuokrasopimuksen mukaisesti kiinteänä summana tuulivoimalasta, ja pinta-alaperusteista tuulenottoalueen kiinteistöille pinta-alan mukaisesti. Koska tässä vaiheessa voimalapaikat ovat vielä suunniteltuja, ja ne voivat vielä muuttua, ei tarkempia summia tässä vaiheessa pystytä vielä esittämään.

 

Eli ne joiden tontille voimalan jalka asettuu, saavat eri hinnan kuin muut joiden tontit jäävät vaikutusalueelle. Alkuperäisen kysymyksen asetin lähinnä siitä näkökulmasta, että voisi arvioida paikallisten virkamiesten ja poliitikkojen jääviyttä asiaa käsiteltäessä. Toivottavasti taloudellisten intressien ja päätöstentekijöiden suhteista saadaan tieto jostain muualta. Alueella on yhdeksän voimalaa, joten korkeintaan yhdeksän myllyn jalustojen tonttimaiden omistajat tienaavat tällä hyvin. Näin voi olettaa tuosta lausumasta.

​

Mitkä voimalamallit olette ottaneet mukaan melu-, näkyvyys- ja tuottoarvioihinne?

Ideaalisia tulevaisuuden voimaloita. Muistaakseni Vestas 8 106Dba ?

​

Mitä Vestaksen mallia on käytetty suunnittelussa?

- Melumallinnuksissa käytetty Vestas V162 5.6MW 194HH, melutasona 106.2 dBA(+2dBA) Kokonaiskorkeus 275 m.

- Välkemallinnuksissa Vestas V180 7MW sekä Vestas WTG180 7.5MW, molemmissa kokonaiskorkeus 275 m.

- Muistutuksena että nämä voimalamallit ovat vasta suunniteltuja, eivätkä siis ole lopullinen valinta. Lopullinen voimalamalli valitaan vasta loppuvaiheessa suunnittelua.

​

Tuulivoiman tuotanto on sitä edullisempaa yksikköhinnaltaan, mitä suuremmista laitoksista on kyse. Sama logiikka toimii lähes kaikessa tuotannossa. Tilaisuudessa edustaja kertoi, että suunnitelmaa tullaan päivittämään nyt ilmoitetuista vielä isompiin. Näinhän se järkevää onkin, sillä esimerkiksi maiseman haitta on sama riippumatta siitä oliko korkeus 285m vai 320m.

​

Mikä on enimmäisyksikköteho?

10 MVA

​

Uskottava arvio, tosin esimerkiksi Vestaksella on jo suunnitteilla 15MVA voimalamalli (Vestas V236), joka ehtii varmaankin valmistua ennen kuin projektinrakennustyöt valmistuvat.

​

Mikä on enimmäiskokonaiskorkeus?

Napakorkeus 200 m, tarkistan.

​

Napakorkeudet voimaloissa?

-Enimmillään 200 m, välke- ja melumallinnuksissa napakorkeutena on pidetty 185-194m

​

Kannattaa huomioida, että markkinoinnissa nyt  käytettyjen voimaloiden tehot ovat 30 - 50 % alle ilmoitetun enimmäistehon. Tuulivoimaloissa koko kasvaa tehon mukana, jos sijoituspaikka pysyy samana.  V180 malli tuottaa meriolosuhteissa 10MVA enimmäisteholla ja näköjään mantereella 30% siitä. 10MVA laitos tarvitsee siis +30% suuremman lapapinta-alan. Jos mennään suoraan tuonne suunnitteilla olevaan V236 15MVA laitokseen, niin siinä on jo meriolosuhteisiinkin siipien pyörähdyslävistäjä 236 metriä ja tietenkin kasvaa mantereelle vietynä entisestään. Myös mastonkorkeus nousee väkisinkin yli 200 metrin ja kokonaiskorkeus reilusti yli 300 metrin.

​

Nämä ovat omia päätelmiäni, eivät faktisia totuuksia, mutta eivät ehkä niin kaukana todellisuudesta kuitenkaan. Se voidaan kuitenkin pitää varmana, että suunnittelussa olevat voimalat eivät tule olemaan ne jotka lopulta sinne sitten rakennetaan. Tämä on nähtävissä myös muissa Suomessa etenevissä hankkeissa, että alun markkinoinnissa olevat laitokset eivät ole ne, jotka sitten lopulta toteutuvat. 

​

Mitkä voimalat ja minkä korkuisina havainnekuvissa hahmotellut voimalat ovat?

Kuvissa 275m lapakorkeus.

​

Kuvat eivät toki vastaa ihmissilmän luonnossa näkemää näkymää, mutta suhtaudun silti hieman skeptisesti kuvien visuaalisen informatiivisuuden arvoon. Voimaloiden näkyvyyttä olisi todellisuudessa vaikea arvioida, jos tulevaisuudessa katsoisi niitä kuvan osoittamassa paikassa. 

​

Lentoestevalojen valovoima ja malli, jota käytetään suunnittelussa?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Millaisia lentoestevaloja hankkeessa on suunniteltu käytettävän, esimerkiksi valovoiman määrä ja muut tekniset tiedot?

- Suunnittelussa ei ole vielä otettu tähän kantaa, mutta yleistä tietoa aiheesta löytyy Traficomin nettisivuilta: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/21955-Soveltamisohje_tuulivoimaloiden_paivamerkinta_ja_estevalot_fi.pdf

​

Esimerkiksi uudet Pohjois-Pohjanmaan voimalaitosalueiden lentoestevalot ovat aika voimakkaat ja näkyvät pimeällä todella kauas. Se miten kukin valovoiman kokee on tietenkin henkilökohtaista, mutta tämä on myös yksi maisema-arvo, jota joku varmasti miettii.  

​

Paljonko arvioisitte maksavan voimalaitosalueen purun käytön päätyttyä?

En osaa vastata.

​

Paljonko 65 milj. € investoinnin suuruudesta on Ikaalisiin jäävä osuus?

Vastaan tähän jälkeenpäin..

​

Investoinnissa esitettiin 65 milj.€, mikä on tämän ikaalilainen investointiaste?

- Investointikustannukset kohdistuvat hankeomistajaan ja puiston kehittäjään, Ikaalilaisille hankkeesta syntyy tuulivoimapuiston käynnissäoloaikana tuloja.

- Käytön aikana kustannukset kohdistuvat mm. vakuutukseen, huoltoon, korjaukseen, varaosiin, hallinnointikustannuksiin, veroihin ja maanvuokriin.

​

Ikaalisiin on jäämässä tämänkin lausunnon mukaan kiinteistöverot ja maavuokrat muutamalle yksityiselle. Jotain töitä yksityisille myös varmasti rakennusaikaisen tiestön ja muun pienemmän urakoinnin kautta. 

​

Paljonko olette valmis maksamaan lisää kiinteistöveroa, jos vero nousee?

Luvut annettu 2,85% mukaan.

​

Mikä on maksimi kiinteistövero, mitä hankkeesta voidaan maksaa?

- Kiinteistöverotuksessa voimalaitoksina pidetään kaikenlaatuisia sähköä tuottavia laitoksia. Siten myös tuulivoimalat ovat kiinteistöverolaissa tarkoitettuja voimalaitoksia. 

- Kiinteistöverolain 14 §:n 1 momentin mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen eräiden laitosten veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Täksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 3,10 (vuosi 2020). 

- Tevaniemen esityksen laskelmissa on käytetty veroprosenttina 2,85%

 

Laskelmissa on käytetty 2,85% veroprosenttia, jonka osuus ilmoituksen mukaan olisi noin 300 000 € per vuosi. 3,1% mukaan se tekisi ~30 000 € lisää. Kaupungin pitää ehdottomasti ottaa tästä se irti mitä on saatavissa ja asettaa yli 10MVA sähköntuotantolaitosten veroprosentti lain sallimaan enimmäismääräänsä.

​

​

Paljonko arvioisitte maksavan voimalaitosalueen purun käytön päätyttyä? Rahastoidaanko käytön päättyessä aiheutuvia kustannuksia vakuustilille?

Vuokrassa mukana. Tarkistetaan.

​

Purkuvakuus vuokrasopimuksissa, onko mukana vNapakorkeudet voimaloissa?

- Enimmillään 200 m, välke- ja melumallinnuksissa napakorkeutena on pidetty 185-194muokrassa?

- Purkuvakuus on erillinen summa, jonka vuokralaisen on asetettava pankkitakauksena, takauksena, vakuutuksena tai muuna vakuutena. Selvyyden vuoksi todetaan, että Vuokralaisen velvollisuus asettaa edellä mainittu purkamisvakuus koskee vain niitä Vuokranantajia, joiden kiinteistöllä tuulivoimala sijaitsee eikä näin ollen kaikkia Vuokranantajia, joiden kiinteistöt (kokonaan tai osittain) kuuluvat lopulliseen Tuulenottoalueeseen. Edellä mainittua vakuutta ei kuitenkaan tarvitse asettaa, mikäli lupaviranomainen vaatii purkamisvakuuden asettamista vähintään saman kokonaissumman verran jokaista tuulivoimalaa kohti. Vakuus asetetaan, kun rakennustyöt alkavat.

​

Lausunto selventää lopetusajan vastuita. Vuokranantaja on loppukädessä se, joka purun tulee suorittamaan vuokravakuudella. Vuokralainen tallettaa vakuuden lukitulle vakuustilille. Se paljonko vakuus tulee olemaan ja kuka sitä loppukädessä hallinnoi, ratkeaa varmaankin lähempänä rakennusvaiheen aloitusta. Nyt kun ei ole tiedossa, onko myllynperustusten alla olevan maan omistaja yksityinen vai yhtiö, ei voi vielä arvioida kuinka vastuut joskus menevät. Voihan olla että se vuokranantajakin on yhtiöitetty, jolloin se alkuperäinen vuokranantajahenkilö ei joudu asiasta vastuuseen. Sitäkään ei voi tietää, kuinka pitkän ajan kuluessa myllyt pitää purkaa, jne. 

​

Asioitahan voi pohtia monelta kannalta. Itse yritän mennä riskien kautta ja arvioida ovatko riskit pieniä vai merkittäviä.

​

Saako avoimena olevan YVA-selvityksen tarkasteltavaksi päättäjän roolissa?

Toimitan myöhemmin.

​

Sain luonnoksen 27.5. En aio sitä sen enempää tässä avata, koska selvitys on vielä luonnosvaiheessa ja tulee joiltain osin muuttumaan.

​

Liityntäkaapelointi?

Toteutetaan maakaapelina, samaan kaapeliojaan tiputetaan myös olemassa oleva 20kV linja.

​

Tämä on hyvä uutinen. Huoltovarmuus paranee ja maisemallisestikin pääsee eroon ilmajohdoista kyseisen linjan osalta.

​

​

####################

Jälkeenpäin on esiintynyt myös kysymyksiä siitä saako alueella metsästää?

​

Laki sanoo, että metsästysoikeus on kysyttävä maanomistajalta. Saa siis metsästää, jos maanomistaja niin päättää. Tosin voi olla, että maanomistaja vuokranantajana ja tuulivoimayhtiö vuokraajana sisällyttävät vuokrasopimukseensa kohdan jossa maa-alueen muu käyttö kielletään kokonaan tai osittain. Tällöin maanomistaja ei sitten voi sallia metsästystä kyseisillä alueilla. Kannattaa olla yhteydessä maanomistajiin ja kysellä miten asia tulee olemaan.

####################

​

​

Korjaan ja lisään tätä kirjoitusta, jos parempaa tietoa saan.